Tämän työn päätyttyä etsin töitä ja/tai opiskelen. IT-ala ei ole mitenkään suurin intohimoni, vähän ajauduin alalle mutta on tämä tarpeeksi kiinnostavaa. Koulussa opiskeltiin paljon järjestelmien valvontaa ja verkkoja, mistä en ole kiinnostunut. Nykyisessä työssäni olen kouluttanut, tehnyt asennuksia ja tutkinut uusia ohjelmia. Työ on ollut mielenkiintoista, joskin kouluttajana minun on vielä kehityttävä. Olen myös kiinnostunut digitaalisesta viestinnästä ja Internet-teknologiasta. Mutta voisin jatkaa tulevaisuudessakin tässä työssä.
Kun nyt kuitenkin tämä työ päättyy, niin jatkokoulutus parantaa mahdollisuuksia saada töitä ja voisin opiskella uusia asioita alalla. Saattaisin myös opiskella IT-alaan suoraan liittymättömiäkin asioita, kuten kieliä ja viestintää. Olen myös kiinnostunut viittomakielestä ja näkövammaisten tietoteknisistä apuvälineistä. Jos jatkan nykyisen kaltaisessa työssäni, viittomakielen ohjaajan tutkinnosta voisi olla hyötyä. Koulutuksessa oppisi varmasti myös paremmaksi ohjaajaksi. Pidän myös kirjoittamisesta ja voisin tulevaisuudessa olla vaikka toimittajana.
Mikäli olen työttömänä pidempään, voisin aloittaa opiskelun avoimessa yliopistossa. Ihan harrastuksen kannalta voisin opiskella historiaa tai tehdä vapaaehtoistyötä. (No tietysti se onnistuu töidenkin ohessa, sitten kun saan seuraavan työpaikan) Aktiivisuus työttömänä näyttääkin hyvältä töitä hakiessa.
perjantai 18. maaliskuuta 2016
tiistai 8. maaliskuuta 2016
Hyvä työpaikka luo iloisuutta
Työpaikalla on mielestäni hyvä henki ja viihtyisä työympäristö. Työnantajalla on oikein hyvä asenna. Nauttivat työtovereiden kanssa työskentelystä. Huumorikin voisi kukkia hyvässä työpaikassa. Itsekin voin sanoa, että olen todella hyvässä työoaikassa, koska tämä on viittomakielinen työpaikka niin kommunikoidaan helpommin kuin muissa työpaikoissa.
Työ on mielekästä eikä liian raskasta fyysisesti eikä henkisesti ja jotain semmoista missä mahdollisesti ainakin jollain tapaa saisi jotain valmiiksi, kaikki keskittyvät omaan työhönsä. Työskennellään usein itsenäisesti ja joskus yhtensä tiiminä tai joukkueena. Hyvä tiimityö ja toisten kunnioitus luo esimerkillisen työpaikan.
Me tuotamme tulosta, työniloa ja luottamusta ja myös tasapainoisen työuran. Joskus saattaa mennä hiukan ylitöiksikin, mutta mitäpä siitä, koska työajat ovat joustavat. Hyvässä työpaikassa menee työpäivät nopeasti, vähän kuin huomaamatta.
Työsuojelu on yhtä tärkeä kuin yhteishenki. Tyäpaikka on turvattu ja varma. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön. Nämä käytöstavat luovat hyvän ja asiallisen työpaikan. Osaa olla kohtelias sekä kunnioittaa muita tasa-arvoisesti. Kiroilu sekä huonot tavat tekevät epämukavan olon.
- Aki
Työ on mielekästä eikä liian raskasta fyysisesti eikä henkisesti ja jotain semmoista missä mahdollisesti ainakin jollain tapaa saisi jotain valmiiksi, kaikki keskittyvät omaan työhönsä. Työskennellään usein itsenäisesti ja joskus yhtensä tiiminä tai joukkueena. Hyvä tiimityö ja toisten kunnioitus luo esimerkillisen työpaikan.
Me tuotamme tulosta, työniloa ja luottamusta ja myös tasapainoisen työuran. Joskus saattaa mennä hiukan ylitöiksikin, mutta mitäpä siitä, koska työajat ovat joustavat. Hyvässä työpaikassa menee työpäivät nopeasti, vähän kuin huomaamatta.
Työsuojelu on yhtä tärkeä kuin yhteishenki. Tyäpaikka on turvattu ja varma. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön. Nämä käytöstavat luovat hyvän ja asiallisen työpaikan. Osaa olla kohtelias sekä kunnioittaa muita tasa-arvoisesti. Kiroilu sekä huonot tavat tekevät epämukavan olon.
- Aki
perjantai 4. maaliskuuta 2016
Hyvän työpaikan tuntomerkkejä
Hyvässä työpaikassa työpäivät kuluvat kuin huomaamatta kelloa vahtimatta. Aamulla jaksaa nousta ja lähteä mielellään töihin ja toisinaan työn imu on niin voimakas, että tauot ja kotiin lähtö lähes unohtuvat. Toki hyviinkin työpaikkoihin kuuluu huonoja päiviä ja työtehtäviä. Työviihtyvyyteen vaikuttaa eniten työtehtävät ja työyhteisö.
Hyvässä työpaikassa työt ovat pääosin monipuolisia, merkityksellisiä ja omaa ammattitaitoa vastaavia, mutta silti haastavia. Tietysti työhön aina kuuluu myös rutiinitöitä tai muuten tylsiä tehtäviä, mutta siksihän sitä sanotaan työksi... Oikein unelmatilanne olisi jos pääsee yhdistämään työn ja harrastuksen. Niin ei ole käynyt minulle, mutta työni on kiinnostavaa. Olen esimerkiksi kokeillut näkövammaisten tietokoneohjelmia ja kouluttanut tietokoneenkäyttöä.
Töiden määrä olisi parhaassa tapauksessa riittävä ettei ehdi tylsistyä, mutta toisaalta ei tule loppuunpalamisen riskiä. Joskin silloin kun työtehtäviä on ollut vähemmän, on ollut aikaa paneutua kunnolla kiinnostavimpiin tehtäviin, kuten esimerkiksi Windows 10:n uusien ominaisuuksien tutkiminen ja ohjeiden tekeminen. Työni on hyvin itsenäistä, mikä on mukava. Tietysti on hyvä että ohjeita on saanut silloin kun on tarvinnut. Varsinaisia tylsiä työtehtäviä ei tule mieleeni.
Täällä on hyvä työilmapiiri. Työkaverien kanssa on mukava tehdä töitä: työtehtävien jako sujuu oikeudenmukaisesti ja neuvoja, tietoja ideoita jaetaan työntekijöiden kesken. Palautetta voi antaa ja saada rakentavasti. Työkaverien kanssa on mutkatonta keskustella työasioista, mutta toisinaan myös muustakin. Tauoilla pääsee rupattelemaan työkaverien kanssa ja huumorikin kukkii. Tietysti voisin itse osallistua vieläkin aktiivisemmin keskusteluihin tauoilla. Vaikutusmahdollisuuteni töihin ovat olleet riittävät. Esimerkiksi koulutuksia suunnitellessa olen voinut valita oman osuuteni koulutuksessa.
Hyvät työskentelyolosuhteet ja palkka ovat asioita, jotka eivät vielä riitä hyvän työpaikan tuntomerkeiksi, vaikka ovatkin oleellisia. Työpisteen valaistuksen, siisteyden ja viihtyisyyden pitäisi olla niin hyvät, että töitä pystyy tekemään. Minä teen paljon töitä tietokoneella, joten tuoli, pöytä ja tietokoneen näyttö pitää olla niin, ettei kädet, hartiat, niska tai silmät rasitu. Toisaalta on hyvä liikkuakin. Toimintakeskus on monessa rakennuksessa, joten päivän aikana joutuu liikkumaan. Sateella, pakkasella tai liukkaalla kelillä tämä voi olla haitta, mutta toisaalta onpahan pakko liikkua. Työolosuhteet ja -ympäristö eivät kuitenkaan merkittävästi lisää työviihtyvyyttä, kun ne ovat kunnossa, kuten ei palkkakaan. Työtä tehdään palkan takia, mutta mukavaa työtä jaksaa huonommallakin palkalla. Eikä huonossa työssä jaksa kauan kovallakaan palkalla.
Hyvässä työpaikassa työt ovat pääosin monipuolisia, merkityksellisiä ja omaa ammattitaitoa vastaavia, mutta silti haastavia. Tietysti työhön aina kuuluu myös rutiinitöitä tai muuten tylsiä tehtäviä, mutta siksihän sitä sanotaan työksi... Oikein unelmatilanne olisi jos pääsee yhdistämään työn ja harrastuksen. Niin ei ole käynyt minulle, mutta työni on kiinnostavaa. Olen esimerkiksi kokeillut näkövammaisten tietokoneohjelmia ja kouluttanut tietokoneenkäyttöä.
Töiden määrä olisi parhaassa tapauksessa riittävä ettei ehdi tylsistyä, mutta toisaalta ei tule loppuunpalamisen riskiä. Joskin silloin kun työtehtäviä on ollut vähemmän, on ollut aikaa paneutua kunnolla kiinnostavimpiin tehtäviin, kuten esimerkiksi Windows 10:n uusien ominaisuuksien tutkiminen ja ohjeiden tekeminen. Työni on hyvin itsenäistä, mikä on mukava. Tietysti on hyvä että ohjeita on saanut silloin kun on tarvinnut. Varsinaisia tylsiä työtehtäviä ei tule mieleeni.
Täällä on hyvä työilmapiiri. Työkaverien kanssa on mukava tehdä töitä: työtehtävien jako sujuu oikeudenmukaisesti ja neuvoja, tietoja ideoita jaetaan työntekijöiden kesken. Palautetta voi antaa ja saada rakentavasti. Työkaverien kanssa on mutkatonta keskustella työasioista, mutta toisinaan myös muustakin. Tauoilla pääsee rupattelemaan työkaverien kanssa ja huumorikin kukkii. Tietysti voisin itse osallistua vieläkin aktiivisemmin keskusteluihin tauoilla. Vaikutusmahdollisuuteni töihin ovat olleet riittävät. Esimerkiksi koulutuksia suunnitellessa olen voinut valita oman osuuteni koulutuksessa.
Hyvät työskentelyolosuhteet ja palkka ovat asioita, jotka eivät vielä riitä hyvän työpaikan tuntomerkeiksi, vaikka ovatkin oleellisia. Työpisteen valaistuksen, siisteyden ja viihtyisyyden pitäisi olla niin hyvät, että töitä pystyy tekemään. Minä teen paljon töitä tietokoneella, joten tuoli, pöytä ja tietokoneen näyttö pitää olla niin, ettei kädet, hartiat, niska tai silmät rasitu. Toisaalta on hyvä liikkuakin. Toimintakeskus on monessa rakennuksessa, joten päivän aikana joutuu liikkumaan. Sateella, pakkasella tai liukkaalla kelillä tämä voi olla haitta, mutta toisaalta onpahan pakko liikkua. Työolosuhteet ja -ympäristö eivät kuitenkaan merkittävästi lisää työviihtyvyyttä, kun ne ovat kunnossa, kuten ei palkkakaan. Työtä tehdään palkan takia, mutta mukavaa työtä jaksaa huonommallakin palkalla. Eikä huonossa työssä jaksa kauan kovallakaan palkalla.
Järjestöavustajana saanut työkokemuksia
Olen oppinut aivan paljon moni eri työtehtävä, kuten järjestötehtävistä sekä kommunikaatiopalvelujen tehtävistä että myös muista työtehtävistä, joista kaikista voin kertoa vähän millaista työtä on ollut.
Minulla on monipuolinen järjestö töistä esimerkiksi kirjoitin avustusrahan päätöksiä, tutustumassa Helsingin kuurosokeiden kerhossa ja käynyt avustamassa ohjaajaa ratsastusleirissä. Kirjoitin paljon eri kommunikaationpalvelujen materiaaleja, muokkasin kuvia selkeämmiksi ja helpommin luettevaksi.
Olin ollut tiedotuksen kanssa Tampereen messu -ja urheilukeskuksessa viime lokakuuna ja esittelin meidän yhdistystä kävijöille ja kertomaan millaista kuurosokeuden maailmaa on. Jaoin kapea haittalasit ja korvatulpat, joita varten selitin kävijöitä ymmärtämään sellaisesta näkötilanteestani. Tiedotukselta saan tarrat ja kirjeet niin laitan tarrat jäsenin kirjeille. Joskus tarkastan laskutusta ja teen kerrankin budjettia.
Opetan työkavereille viittomakieltä kahdesti joka kuukausi. Suunnittelen itse opetuksen, ja opetan perusviittomia, kuten eläimiä, kaupunkeja, maita, metroasemia, numeroita, jne.
On muita tehtäviä, joita en enää muista. Olen kuitenkin auttanut työntekijöitä jos pyytävät apua.
Aki
tiistai 23. helmikuuta 2016
Työtä hakemassa somessa
Eilen pidimme koulutuksen sosiaalisesta mediasta työnhaussa Duunimentori-hankkeen kanssa yhteistyössä. Suuri osa ihmisistä käyttää jo jotakin sosiaalisen median palveluja, joten sen hyödyntäminen työnhaussa on vain luonnollista. Monet yritykset ja järjestöt ovat myös huomanneet tämän ja esimerkiksi Duunimentorilla on tilit Twitterissä, Facebookissa, Instagrammissa sekä oma blogi.
On hyvä pitää mielessä millaisen kuvan itsestään antaa sosiaalisessa mediassa. Vaikka kannattaa olla oma itsensä, jokaista bilekuvaa tai mokaansa ei kannata jakaa. Feissarimokissa on useita esimerkkejä siitä, miten somessa ei toimita. Työnantaja saa googlettaa työnhakijoita, mutta tulokset eivät saa vaikuttaa valintaan. On kuitenkin sanomattakin selvää, että somesta saatu kuva voi siihen vaikuttaa.
Jos päätät hyödyntää sosiaalista mediaa työnhakuun, kannattaa miettiä mihin palveluihin menee. On parempi käyttää yhtä palvelua säännöllisesti, kuin montaa epäsäännöllisesti. Koulutuksessa käsiteltiin Facebookia, blogeja, Linkediniä ja Twitteriä. Muitakin sivustoja voi hyödyntää: esimerkiksi Youtubeen voi julkaista videotyöhakemuksen.
Facebookin käyttöä työnhaussa sivusin jo viimeisimmässä kirjoituksessa. Facebookin etu on sen vankka suosio - nykyisin ihmetellään jos joku 14-60 -vuotias ei ole Facebookissa. Niinpä siellä on paljon ryhmiä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Lisäksi kannattaa tykätä oman alan yritysten sivuista, jotta saisi tiedon niissä mahdollisesta olevista avoimista paikoista. Vaikka Facebookia muuten käytetään lähinnä keskusteluun tuttujen kanssa, ei sinnekään kannata kirjoitella mitä sattuu. Pienelle piriille tarkoitettu viesti voi kaverien toimesta päätyä suuremmalle yleisölle tai yksityisyysasetukset yhtäkkiä muuttua.
Minun osuus koulutuksessa käsitteli blogeja. Olen itse blogannut jo vuosia, joten saatoin neuvoa tekemään niin kuin sanon, ei niin kuin olen itse tehnyt. Blogin tuntomerkkejä on henkilökohtaisuus, linkitys ja vuorovaikutus. Tekstejä julkaistaan niin että uusimmat näkyy sivun ylälaidassa ja vanhemmat pysyvät luettavissa muuttumattomina. Näin blogia voi pitää vaikka "laajennettuna CV:nä". Blogissa voi esitellä omaa osaamista, ammattitaitoa, koulutusta ja työkokemusta. Blogia aloittaessa on hyvä miettiä miksi ja mistä aikoo blogata. Onko motiivi bloggaukseen työnhaku tai ammattitaidon esittely, vai jokin muu? Blogin pitäminen vaatii aktiivisuutta. Sitä on hyvä päivittää vähintään kerran viikossa. Blogiin tulleita kommentteja pitää seurata ja blogia mainostaa esimerkiksi muualla sosiaalisessa mediassa. Muidenkin blogeja on hyvä seurata ja kommentoida. Jos ei ole erityistä paloa kirjoittamiseen, ei kannata aloittaa blogia.
LinkedIn on työelämän Facebook. Se on englanninkielinen ja suunnattu korkeakoulutetuille. Käyttäjä voi kirjoittaa LinkedIniin julkisen CV:n. Sivuston etu on, että CV voi olla paljon paperista CV:ta laajempi ja siihen voi liittää kuvia ja muita tiedostoja. Sivustolla voi lisätä kontakteihin käyttäjiä, joiden kautta voi saada työpaikkoja. Lisäksi monet yritykset ilmoittelevat paikoista LinkedInissä ja joihinkin työpaikkailmoituksiin voi vastata suoraan LinkedInin kautta. Sivustolla on myös ryhmiä, joissa saa tietoa ja voi keskustella omasta alasta. Myös Linkedinin käyttö vaatii aktiivisuutta.
Päivän lopuksi käsiteltiin Twitteriä. Twitterissä kirjoitetaan lyhyitä viestejä, tviittejä, joiden enimmäispituus on 140 merkkiä. Twitter on päivän palveluista nopeatempoisin ja uusia tviittejä kannattaa kirjoittaa päivittäin. Muuten omat tviitit hukkuvat tviittimassaan hetkessä. Twitterissä voi esitellä omaa osaamista jakamalla ja kommentoimalla linkkejä uutisiin ja muuhun materiaaliin Internetissä. Lisäksi voi myös linkittää omia blogimerkintöjä tai työnhakuvideon Youtubesta. Myös muiden käyttäjien tviitteihin voi vastata, jakaa niitä eteenpäin tai tallentaa suosikkeihin. Twitterissä voi seurata muita käyttäjiä, jolloin heidän tviitit saa omalle etusivulleen. Työnhakijana kannattaa seurata tilejä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Myös monella yrityksellä on tili Twitterissä. Seurattavia tilejä kannattaa etsiä mahdollisimman paljon, jotta saat itsekin seuraajia ja siten näkyvyyttä.
Lyhyesti sanottuna, sosiaalinen media työnhaussa vaatii aktiivisuutta, avoimuutta ja tervettä järkeä.
On hyvä pitää mielessä millaisen kuvan itsestään antaa sosiaalisessa mediassa. Vaikka kannattaa olla oma itsensä, jokaista bilekuvaa tai mokaansa ei kannata jakaa. Feissarimokissa on useita esimerkkejä siitä, miten somessa ei toimita. Työnantaja saa googlettaa työnhakijoita, mutta tulokset eivät saa vaikuttaa valintaan. On kuitenkin sanomattakin selvää, että somesta saatu kuva voi siihen vaikuttaa.
Jos päätät hyödyntää sosiaalista mediaa työnhakuun, kannattaa miettiä mihin palveluihin menee. On parempi käyttää yhtä palvelua säännöllisesti, kuin montaa epäsäännöllisesti. Koulutuksessa käsiteltiin Facebookia, blogeja, Linkediniä ja Twitteriä. Muitakin sivustoja voi hyödyntää: esimerkiksi Youtubeen voi julkaista videotyöhakemuksen.
Facebookin käyttöä työnhaussa sivusin jo viimeisimmässä kirjoituksessa. Facebookin etu on sen vankka suosio - nykyisin ihmetellään jos joku 14-60 -vuotias ei ole Facebookissa. Niinpä siellä on paljon ryhmiä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Lisäksi kannattaa tykätä oman alan yritysten sivuista, jotta saisi tiedon niissä mahdollisesta olevista avoimista paikoista. Vaikka Facebookia muuten käytetään lähinnä keskusteluun tuttujen kanssa, ei sinnekään kannata kirjoitella mitä sattuu. Pienelle piriille tarkoitettu viesti voi kaverien toimesta päätyä suuremmalle yleisölle tai yksityisyysasetukset yhtäkkiä muuttua.
Minun osuus koulutuksessa käsitteli blogeja. Olen itse blogannut jo vuosia, joten saatoin neuvoa tekemään niin kuin sanon, ei niin kuin olen itse tehnyt. Blogin tuntomerkkejä on henkilökohtaisuus, linkitys ja vuorovaikutus. Tekstejä julkaistaan niin että uusimmat näkyy sivun ylälaidassa ja vanhemmat pysyvät luettavissa muuttumattomina. Näin blogia voi pitää vaikka "laajennettuna CV:nä". Blogissa voi esitellä omaa osaamista, ammattitaitoa, koulutusta ja työkokemusta. Blogia aloittaessa on hyvä miettiä miksi ja mistä aikoo blogata. Onko motiivi bloggaukseen työnhaku tai ammattitaidon esittely, vai jokin muu? Blogin pitäminen vaatii aktiivisuutta. Sitä on hyvä päivittää vähintään kerran viikossa. Blogiin tulleita kommentteja pitää seurata ja blogia mainostaa esimerkiksi muualla sosiaalisessa mediassa. Muidenkin blogeja on hyvä seurata ja kommentoida. Jos ei ole erityistä paloa kirjoittamiseen, ei kannata aloittaa blogia.
LinkedIn on työelämän Facebook. Se on englanninkielinen ja suunnattu korkeakoulutetuille. Käyttäjä voi kirjoittaa LinkedIniin julkisen CV:n. Sivuston etu on, että CV voi olla paljon paperista CV:ta laajempi ja siihen voi liittää kuvia ja muita tiedostoja. Sivustolla voi lisätä kontakteihin käyttäjiä, joiden kautta voi saada työpaikkoja. Lisäksi monet yritykset ilmoittelevat paikoista LinkedInissä ja joihinkin työpaikkailmoituksiin voi vastata suoraan LinkedInin kautta. Sivustolla on myös ryhmiä, joissa saa tietoa ja voi keskustella omasta alasta. Myös Linkedinin käyttö vaatii aktiivisuutta.
Päivän lopuksi käsiteltiin Twitteriä. Twitterissä kirjoitetaan lyhyitä viestejä, tviittejä, joiden enimmäispituus on 140 merkkiä. Twitter on päivän palveluista nopeatempoisin ja uusia tviittejä kannattaa kirjoittaa päivittäin. Muuten omat tviitit hukkuvat tviittimassaan hetkessä. Twitterissä voi esitellä omaa osaamista jakamalla ja kommentoimalla linkkejä uutisiin ja muuhun materiaaliin Internetissä. Lisäksi voi myös linkittää omia blogimerkintöjä tai työnhakuvideon Youtubesta. Myös muiden käyttäjien tviitteihin voi vastata, jakaa niitä eteenpäin tai tallentaa suosikkeihin. Twitterissä voi seurata muita käyttäjiä, jolloin heidän tviitit saa omalle etusivulleen. Työnhakijana kannattaa seurata tilejä, joissa ilmoitellaan työpaikoista. Myös monella yrityksellä on tili Twitterissä. Seurattavia tilejä kannattaa etsiä mahdollisimman paljon, jotta saat itsekin seuraajia ja siten näkyvyyttä.
Lyhyesti sanottuna, sosiaalinen media työnhaussa vaatii aktiivisuutta, avoimuutta ja tervettä järkeä.
torstai 11. helmikuuta 2016
Some työssä: Facebook
Sosiaaliseksi mediaksi kutsutut Internet-palvelut ovat kasvattaneet suosiotaan 2000-luvulla ja nykyisin ne vaikuttaa lähes jokaisella elämänalueella. Tunnetuimpia näistä sivustoista on Facebook, Twitter, Youtube ja blogit. Työssäkin näitä sivustoja voidaan käyttää. Muuhunkin kuin työajan tuhlaamiseen Youtubessa katsomalla kissavideoita ja jakamalla turhia kiertoviestejä Facebookissa. Tässä kirjoitussarjassa käsittelen sitä kuinka käyttää sosiaalista mediaa työnhaussa ja työssä. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsittelen Facebookia.
Minun ei mitä luultavammin tarvitse kertoa mikä on Facebook - Digitodayn mukaan sitä käyttää jo 2,4 miljoonaa suomalaista. Facebookissa on paljon ryhmiä, joissa ilmoitellaan avoimista työpaikoista. Työttömänä kannattaa tykkäillä niistä. Sitten kun sattuu työpaikan saamaan, voi Facebookille olla edelleen käyttöä. Minulla on tällä hetkellä kaksi Facebook-tiliä. Toinen yksityiskäyttöön ja toinen työtä varten. Työprofiilia käytän työhön liittyvien tietojen jakamiseen. Lisäksi sitä kautta voisi myös kuulua työhön liittyviin ryhmiin ja olla yhteydessä asiakkaisiin. Kaksi eri profiilia takaa sen, ettei työasiat häiritse vapaa-aikaa.
Meillä on myös koulutettu Facebookin käyttöä asiakkaille. Työprofiilia on tullut käytettyä myös koulutuksia valmistellessa. Asiakkaat ovat näkövammaisia ja he käyttävät tietokonetta apuvälineohjelmilla. Niihin kuuluu ruudunluku- ja suurennusohjelmia. Ruudunlukuohjelmat lukevat ääneen näytöllä olevan tekstin. Ruudunsuurennusohjelmat suurentavat osan näytöstä. Tämä on tuonut mielenkiintoisen lisän tähän työhön, koska niiden yhtensopivuus selainten ja sivustojen kanssa on vaihtelevaa. Vaikka ohjelmat vielä toimisivat yhdessä, tulee haasteita pikanäppäinten kanssa. Apuvälineohjelmilla on valtava määrä pikanäppäimiä, jotta niitä voisi käyttää huonolla näöllä. Väkisin pikanäppäimistä osa on samoja kuin selaimella. Esimerkiksi ainakin IE:ssa ja Chromessa komento alt + vasen nuoli vie takaisin aiemmalle Internet-sivulle, mutta Zoomtext-niminen ruudunsuurennusohjelma vierittääkin näyttöä vasemmalle samalla komennolla. Tällaisetkin asiat on siis muistettava testata!
Lopuksi, perjantain viittomakielen päivän kunniaksi voitte opetella Facebookin viittoman.
maanantai 25. tammikuuta 2016
IT-oppia ikä kaikki
Tämän kahdeksan kuukauden aikana olen tehnyt paljon erilaisia töitä. Niihin sisältyy IT-koulutuksia, asennuksia ja ohjelmien testauksia. Voin sanoa että olen oppinut itsekin paljon tästä työstä.
Koulutukset ja ohjaukset ovat olleet tämän työn antoisin osuus, sillä niiden kautta on monesti oppinut itsekin uutta. Itsestäänselvyydet on unohdettava ja asiaa mietittävä asiakkaan näkökulmasta. Näin nuorena "diginatiivina" ei aina osaa kuvitellakaan, että monet ihmiset ovat tehneet suuren osa työurastaan - tai koko uransa - ennen tietotekniikan yleistymistä.
Lisäksi meidän asiakkaat ovat näkövammaisia, mikä täytyy myös huomioida. Näkövammaiset käyttää tietokoneen kanssa erilaisia apuohjelmia ja paljon pikanäppäimiä. Pikanäppäimillä voi tehdä paljon asioita tietokoneella ja Internetissä. Esimerkiksi Youtubea ja Facebookia voi käyttää pikanäppäimin.
Minun koulutusaiheita on tähän mennessä ollut esimerkiksi eräs kuvankäsittelyohjelma, Youtuben käyttö ja Facebook-videon lataaminen. Tuo kuvankäsittelyohjelma piti ensin itsekin opetella. Youtubesta ja Facebookista olen kouluttanut useammallakin viikolla ja joka kerralla olen koittanut parantaa materiaalia ja koulutukseni tasoa. Virheistä oppii.
Koulutukset ja ohjaukset ovat olleet tämän työn antoisin osuus, sillä niiden kautta on monesti oppinut itsekin uutta. Itsestäänselvyydet on unohdettava ja asiaa mietittävä asiakkaan näkökulmasta. Näin nuorena "diginatiivina" ei aina osaa kuvitellakaan, että monet ihmiset ovat tehneet suuren osa työurastaan - tai koko uransa - ennen tietotekniikan yleistymistä.
Lisäksi meidän asiakkaat ovat näkövammaisia, mikä täytyy myös huomioida. Näkövammaiset käyttää tietokoneen kanssa erilaisia apuohjelmia ja paljon pikanäppäimiä. Pikanäppäimillä voi tehdä paljon asioita tietokoneella ja Internetissä. Esimerkiksi Youtubea ja Facebookia voi käyttää pikanäppäimin.
Minun koulutusaiheita on tähän mennessä ollut esimerkiksi eräs kuvankäsittelyohjelma, Youtuben käyttö ja Facebook-videon lataaminen. Tuo kuvankäsittelyohjelma piti ensin itsekin opetella. Youtubesta ja Facebookista olen kouluttanut useammallakin viikolla ja joka kerralla olen koittanut parantaa materiaalia ja koulutukseni tasoa. Virheistä oppii.
maanantai 18. tammikuuta 2016
Miten työ alkoi
Paikka auki on RAY:n projekti, jonka tarkoitus on auttaa
nuoria työllistymään. Minä olen ollut keväästä asti töissä Suomen Kuurosokeat
ry:n keskustoimistossa Helsingissä järjestötyöntekijänä. Minun töihin on
kuulunut järjestö- ja jäsenpalvelujen sekä kommunikaatiopalvelujen tuki sekä
asiakaspalvelutehtäviä. Olen täällä töissä tämän vuoden huhtikuuhun asti.
Työ alkoi huhtikuussa. Ensimmäisenä päivänä tutustuin uuteen tietokoneeseen, ohjelmiin ja muihin työntekijöihin. Työn alussa menee aikaa siihen että oppii työt ja pääsee työyhteisöön sisään. En ollut aiemmin tehnyt vastaavia työtehtäviä ja hieman jännitin, miten tulen pärjäämään työssäni. Työssä olen oppinut paljon. Työyhteisöön sisään pääsy oli aika helpottavaa kun paikka oli jo hieman tuttu, ihmiset olivat sosiaalisia ja avoimia. Työilmapiiri on todella hyvä eikä näy epäselvyyksiä. Perehdytyksessä oli mielenkiinnoista nähdä järjestön eri työtehtäviä. Kahvi- ja ruokatauot tekevät hyvää työpäivän välissä.
Työ on ollut paljon tietokoneella kirjoittamista. Olen myös käynyt työmatkoilla esimerkiksi Turussa ja Tampereella. Istumatyö on aika vaativaa. Pitää kiinnittää huomiota, miten istua oikein. Tämä työ on muuten loistava ja kiinnostava.
Työ alkoi huhtikuussa. Ensimmäisenä päivänä tutustuin uuteen tietokoneeseen, ohjelmiin ja muihin työntekijöihin. Työn alussa menee aikaa siihen että oppii työt ja pääsee työyhteisöön sisään. En ollut aiemmin tehnyt vastaavia työtehtäviä ja hieman jännitin, miten tulen pärjäämään työssäni. Työssä olen oppinut paljon. Työyhteisöön sisään pääsy oli aika helpottavaa kun paikka oli jo hieman tuttu, ihmiset olivat sosiaalisia ja avoimia. Työilmapiiri on todella hyvä eikä näy epäselvyyksiä. Perehdytyksessä oli mielenkiinnoista nähdä järjestön eri työtehtäviä. Kahvi- ja ruokatauot tekevät hyvää työpäivän välissä.
Työ on ollut paljon tietokoneella kirjoittamista. Olen myös käynyt työmatkoilla esimerkiksi Turussa ja Tampereella. Istumatyö on aika vaativaa. Pitää kiinnittää huomiota, miten istua oikein. Tämä työ on muuten loistava ja kiinnostava.
- Aki
maanantai 11. tammikuuta 2016
Kuinka kaikki alkoi
Paikka auki on RAY:n projekti, jonka tarkoitus on auttaa nuoria työllistymään. Minä olen ollut keväästä asti töissä Kuurosokeiden toimintakeskuksessa Tampereella IT-työntekijänä. Minun töihin on kuulunut asennuksia, ohjeiden laatimista ja lisäksi olen ollut IT-koulutusviikoilla kouluttajana. Olen vielä neljä kuukautta täällä töissä.
Työ alkoi toukokuussa. Ensimmäisenä päivänä laiteltiin työvälineitä kuntoon ja tutustuin tarvittaviin ohjelmiin. Työn alussa kuluu aina jonkin verran aikaa siihen että oppii työt, "talon tavat" ja pääsee työyhteisöön sisään. Perehdytystä sain tarvittavien ohjelmien ja työtehtävien lisäksi kuurosokeiden kommunikaatioon. Paikka oli jo ennestään tuttu, mikä nopeutti työhön ja työyhteisöön sisään pääsyä. Parhaiten työyhteisöön pääsee sisään, kun on sosiaalinen ja avoin. Työkaverien huomiointi vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin ja onhan sitten helpompi tehdä heidän kanssaa töitäkin. Kahvi- ja ruokataukoja on tässäkin mielessä hyvä pitää.
Työ on ollut paljon tietokoneella kirjoittamista, mutta myös IT-koulutusta. Julkinen esiintyminen, vaikkakin pienelle ryhmälle, jännitti alussa jonkin verran, mutta ne sujuvat. Tietokoneella istuminen taas rasittaa välillä silmiä ja saa paikat jumiin. Välillä on hyvä venytellä ja lepuuttaa silmiä. Siinä niitä huonoja puolia, muuten tämä työ on ollut mielenkiintoista ja antoisaa.
- Eetu
Työ alkoi toukokuussa. Ensimmäisenä päivänä laiteltiin työvälineitä kuntoon ja tutustuin tarvittaviin ohjelmiin. Työn alussa kuluu aina jonkin verran aikaa siihen että oppii työt, "talon tavat" ja pääsee työyhteisöön sisään. Perehdytystä sain tarvittavien ohjelmien ja työtehtävien lisäksi kuurosokeiden kommunikaatioon. Paikka oli jo ennestään tuttu, mikä nopeutti työhön ja työyhteisöön sisään pääsyä. Parhaiten työyhteisöön pääsee sisään, kun on sosiaalinen ja avoin. Työkaverien huomiointi vaikuttaa myönteisesti työilmapiiriin ja onhan sitten helpompi tehdä heidän kanssaa töitäkin. Kahvi- ja ruokataukoja on tässäkin mielessä hyvä pitää.
Työ on ollut paljon tietokoneella kirjoittamista, mutta myös IT-koulutusta. Julkinen esiintyminen, vaikkakin pienelle ryhmälle, jännitti alussa jonkin verran, mutta ne sujuvat. Tietokoneella istuminen taas rasittaa välillä silmiä ja saa paikat jumiin. Välillä on hyvä venytellä ja lepuuttaa silmiä. Siinä niitä huonoja puolia, muuten tämä työ on ollut mielenkiintoista ja antoisaa.
- Eetu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)